Silkkisulka
Jun 5, 2022 17:08:28 GMT 2
Postannut Sirita Jun 5, 2022 17:08:28 GMT 2
SILKKISULKA
Nimet: Silkkipentu » Silkkitassu » Silkkisulka
Ikä: 54 kuuta
Sukupuoli: Kolli
Verikasti: Puhdasverinen
Uskonto: Tähtiklaani
Klaani: Virtaklaani
Asema: Soturi, Hunajatassun mestari
ULKONÄKÖ
Kermanvaalea kissa joka omaa myös mustia kuvioita. Mustat kuviot näkyvät kissan korvissa, luomissa sekä viiruina silmistä kuononpäähän. Myös Silkkisulan leuka on väriltään musta. Musta raita kulkee pitkin kissan selkää ja häntä on kokonaan musta myös, vain sen pää on vaaleaa väriä. Hännänpää on myös varsin tuuhea. Musta väri myös raidottaa kissan vaalea turkkia, luoden selkeän kontrastin. Kollin tassut ovat myös mustat, värin muodostaen ikäänkuin pitkävartiset kengät kissalle. Raitojen lisäksi kissan kyljistä löytyy myös muutama musta pilkku. Värimaailmansa puolesta voisi jopa sanoa että Silkkisulka on hieman silmiinpistävä.
Silkkisulan silmät myös ovat huomioonotettavat. Silmät ovat vaaleanvioletit. Kirsu ja anturat ovat harmaat. Silkkisulalla on terävät kynnet, mutta harvoin kissa niitä paljastelee. Kissa on suhteellisen siro, mutta sen kehossa näkyy kyllä myös vahvuutta. Korvat ovat suurehkot sekä tassut ovat myös kohtalaisen suuret.
Kollin olemus on aina vähän apean tai kyllästyneen oloinen. Silkkisulka puhuu hiljaisella äänellä ja vaikka se pyrkii seisomaan sekä istumaan selkä suorassa, pakkaa se useasti vähän lysähtämään ryhdissään.
Ääninäyte: ?
LUONNE
Silkkisulka on kissa, joka ei hirveästi tunnu pitävän meteliä itsestään. Vaaleaturkkinen kolli on kohtelias, mutta suhteellisen vähäpuheinen. Soturi tekee kyllä tehtävänsä tunnollisesti ja näkyy kyllä klaanin leirikuvassa, mutta harvoin se tuntuu ottavan mitään suurempaa yhteyttä muihin. Silkkisulka tuntuu yksinkertaisesti olevan vain taustahahmo, joka on tyytynyt rooliinsa. Jokainen on sanoman mukaan oman elämänsä päähenkilö, mutta Silkkisulka tuntuu olevan sivuroolissa omassakin elämässään.
Kolli vaikuttaa kissalta, joka ottaa vastaan minkälaiset käskyt tai kommentit sen kummempaa valittamatta. Se on asiallinen, mutta tunnetaan myös tätä nykyä soturina, jolle voi helposti heivata lisävuoron partiossa. Silkkisulka ei pistä pahakseen. Sille voi sanoakin melkein mitä vain, koska kolli ei pistä vastaan. Joidenkin muiden sotureiden keskuudessa Silkkisulasta on tullut eräänlainen heittopussi, jonka harteille on helppo vierittää vaikka ja mitä. Se tyyppi työpaikalla, jota kaveriksi kutsutaan, mutta ei oikeastaan ole kovinkaan korkealla arvostusasteikossa.
Jokin aikaa sitten Silkkisulka oli enemmän menevämpi, vaikkakin jokseenkin ajoittaisen kömpelö sanoissaan. Kolli teki kyllä työnsä, mutta joskus tuntui luuhaavan muualla vapaa-ajallaan, mikä on varmasti pistänyt tarkkanäköisten silmään. Moni ajattelee, että Silkkisulka on tajunnut omien haihattelujensa olleen epäsopivia ja pyrkii nyt korjaamaan asioita olemalla entistä tunnollisempi. Tämä on totta, mutta vain osa totuudesta. Kolli tuntee suurta syyllisyyttä monista asioista ja helposti ottaa asioita murehdittavakseen. Silkkisulka ottaa niin oikeat kritiikit kuin vain naljailun vastaan täysin ja potee huonoa omatuntoa niin pikkuvirheistä kuin menneisyydestäänkin. Kolli pyrkii tekemään kaiken mahdollisimman hyvin, pyrkii siihen Virtaklaanin täydellisyyteen. Kuitenkin, osa kissasta on vakuuttunut että hän tulee aina töpeksimään ja lopulta kaikki, mikä häneen liittyy, menee pieleen hänen takiaan. Vaikka kissa on kohtelias seurassa ja pitää aatteensa itsellään, on sisimmässään sillä varsin huono itsetunto. Se nauraa vitseille ja puhuu kun sille puhutaan, mutta ei paljoakaan puhu itsestään.
Koska kolli on tätä nykyä erittäin työkeskeinen eikä aiheuta harmia, se saa olla rauhassa. Jotkut kuitenkin muistavat että aina Silkkisulka ei ole ollut niin täsmällinen, mutta kuten sanottua, kritiikin kissa ottaa vastaan mukisematta. Yksi seikka, joka kuitenkin tiedetään kollista on että tämä on varsin harras Tähtiklaaniin uskoja. Tämä ei ole varsinkaan Virtaklaanin kohdalla yllättävää ja tietenkin koetaan hyvänä asiana. On kissalla ollut epäilyksensä Tähtiklaania kohtaan, mutta omassa mielessään se on tajunnut että kenties anteeksianto ja uusi mahdollisuus ovat tuon taivaiden klaanin käsissä. Silkkisulka on kokenut suuren menetyksen, josta muut klaanikissat eivät ole tietoisia. Kolli toivoo hartaasti, että tekemällä kaiken kuuliaisesti ja takertuvan Tähtiklaaniin niin hyvin kuin vain voi, sillä on vielä mahdollisuus nähdä menettämänsä. Koska se ei aikoinaan pystynyt puolustamaan itselleen tärkeitä kissoja, Silkkisulka pitää itseään suurena pelkurina ja petturina. Se pelkää joutuvansa Pimeysklaaniin tekojensa seurauksena. Kissa myös haluaa vältellä fyysistä konfliktia, peläten että olisi taas pelkuri sellaista kohdatessaan.
Silkkisulan tiedetään myös välttelevän pentuja ja oppilaita. Tämä ei niinkään ole inhosta nuorempia kissoja kohtaan, tosin joku voi noin ajatella. Silkkisulka ei oikein osaa olla nuorten kissojen kanssa. Oman salaisen menneisyytensä takia pennut muistuttavat häntä asioista, joita hän ei voi enää muuttaa. Silkkisulalla ei ole ollut oppilasta ja kolli pelkää mestarina olemisen vastuuta. Ylipäätään ajatus perheestä ja sen perustamisesta tuntuu kissalle enää vain vieraalta. Vaalea kissa muuttuu hyvin kiusaantuneeksi jos joku tuo aiheen esille ja välttelee näitä aiheita parhaansa mukaan.
Silkkisulka on hiljainen hyvänpäiväntuttu, joka ei pidä itsestään meteliä lainkaan. Moni ei kuitenkaan tiedä miten surkea kissan sisäinen maailma onkaan, koska tämä osaa piilottaa monet asiat normaaliuden alle.
MENNEISYYS
Varoitus pentuihin kohdistuvasta väkivallasta ja pentujen kuolemasta.
Silkkisulka syntyi Virtaklaaniin, silloin nimellä Silkkipentu. Sisarustensa Samettipennun ja Silopennun kanssa kissa kasvatettiin tavanomaisin virtaklaanilaisin arvoin ja he saivat elää kaikessa rauhassa. Samettipentu oli aina se, jonka kohdalla vanhemmilla oli suurimmat odotukset, mutta Silkkipentu ei pistänyt niinkään pahakseen elämää “veljensä varjossa”.
Oppilasiässä asiat sujuivat myös hyvin, mutta eräänä päivänä Samettitassu houkutteli sisaruksensa käymään aivan Ukkosklaanin puolella. Kolmikko törmäsi ukkosklaanin oppilaisiin, jotka ottivat nopeasti asiakseen häätää tunkeilijat pois. Sisarukset lähtivät nopeasti karkuun, mutta yksi heidän peräänsä juosseista oppilaista lipesi Virtaklaanin jokikivillä, tipahtaen jokeen. Sisarukset olivat aikeissa lähteä, mutta huomasivat nopeasti että ukkosklaanilainen oli uimakyvytön. Silkkitassu ja Silotassu riensivät auttamaan toista oppilasta, mutta Samettitassu ei tehnyt niin. Silkkitassu siskonsa että muiden ukkosklaanin oppilaiden kanssa sai oppilaan pelastettua, mutta veljensä kolea suhtautuminen tapahtumaan hämmensi nuorta kollia.
Samettitassu valmistui soturiksi ensimmäisenä, saaden nimen Samettisielu. Tuli toki myös aika, kun Silkkisulka ja Silosiipi saivat soturinimensä, mutta veli oli aina vanhempien huomion ykköspiste. Silkkisulka ja Silosiipi pysyivät paljolti yhdessä, mutta Samettisielun suosiminen vähän kaiversi kaksikon välejä niin veljeensä kuin vanhempiinsa.
Eräänä iltana kuitenkin Samettisielu ilmoitti klaanille, että lähtisi Ukkosklaaniin. Perhe järkyttyi, vanhemmat yrittelivät suostutella poikaansa jäämään. Silkkisulka myös tarjosi jotain vakuuttavia sanoja veljensä jäämiselle, mutta Samettisielu lähti. Silkkisulka ei koskaan ollut varma oliko sanoissaan oikeasti tosissaan. Olisiko hänen pitänyt olla vakuuttavampi, että veli olisi jäänyt Virtaklaaniin?
Vaikka Silkkisulka ja Silosiipi olivat jo aikuisia, vanhempien murtuneet odotukset kohdistuivat nyt kahteen kotiin jääneeseen pentuun. Silkkisulka etenkin jäi vanhempiensa vaatimusten alle. Silosiipi oli paljon kovempi pitämään päänsä, eikä ottanut vanhempiensa kaikkia sanoja kuuleviin korviinsa. Vanhempien odotukset kuitenkin vaikuttivat Silkkisulkaan, joka ei toki valittanut, mutta Samettisielun lähdön myötä olivat vanhemmat erityisemmin ankaria ja vaativia.
Jääklaanin hyökkäys Virtaklaaniin tapahtui ja Silkkisulka joutui hetkeksi eroon perheestään. Toki kissa kantoi huolta perheestään ja toivoi näiden olevan kunnossa, mutta elo yksikseen oli osaltaan vapauttavaa. Silkkisulka tavoitti lopulta siskonsa, joka totesi myös tottuneensa hyvin elämään niin sanotusti erakkona ja päätti paeta vanhempien odotuksia jäämällä erakoksi. Lopulta Virtaklaani sai palata alueilleen ja Silkkisulka palasi vanhempiensa mukana kotiin. Nyt kun Silosiipi oli myös jättänyt Virtaklaanin taakseen, olivat odotukset tosiaan Silkkisulan harteilla.
Lopulta kissa alkoi pakoilla vastuuta ja kulkemaan yksikseen vapaa-aikanaan Laakossa, vähän kuin pakoillen myös vanhempiaan. Hän tavallaan elätteli toiveita mahdollisuudesta elää omillaan, olla kuin Samettisielu ja Silosiipi. Valita oman tiensä. Mahdollisuus tällaiseen sattui omalla tavallaan kohdalle. Silkkisulka tapasi erakkonaaraan nimeltä Kaarne, jonka seuraan Silkkisulka nopeasti lyöttäytyi. Kaarne antoi klaanikissan viettää aikaa kanssaa koska piti kömpelösanaista, mutta hyvätapaista kollia huvittavana. Pian kaksikon tunteet kuitenkin lähenivät. Silkkisulka palasi kyllä aina Virtaklaanin pariin, mutta salassa vietti aikaa Kaarneen kanssa.
Kävi niin, että Kaarne päätyi tiineeksi. Kaarne oli innoissaan ja niin oli Silkkisulkakin. Hän oli toki klaanikissa, mutta hänestä tuntui että hän oli löytänyt sen onnen mistä oli haaveillut. Vielä hän piti itseään Virtaklaanissa, mutta ajatus mahdollisesta lähdöstä kutkutti kissan mieltä. Hän ei kuitenkaan uskaltanut lähteä klaanielämästä ja eli kahden maailman välillä.
Kaarne ja Silkkisulka asettuivat omaan soppeensa Laaksossa, pennut syntyivät ja kaksikko oli onnellisia. Silkkisulka ei viettänyt koko aikaa perheensä kanssa, hoitaessaan tehtäviään Virtaklaanissa samaan aikaan kun oli perheenisä salassa.
Kaksikko kuitenkin pärjäsi varsin hyvin, Silkkisulan tuodessa saalista mukanaan aina kun pääsi klaanielämän parista. Virtaklaanissa kissan käytös hieman nostatti kulmia ja Silkkisulka riiteli muutamaan kertaan vanhempiensa kanssa, jotka olivat yllättyneitä että poika pisti vähän vastaan.
Kaarne ja Silkkisulka olivat varmoja, että heidän pesäpaikkansa oli tarpeeksi turvallinen, mutta lopulta se oli liian lähellä Jääklaanin alueita. Eräänä päivänä kaksikko sopi, että Kaarne ottaisi vastuun metsästyksestä ja Silkkisulka pysyisi pentujen kanssa. Kolli uskoi, että ennättäisi kyllä illaksi kotiin.
Kaarnen olessa poissa kaksi jääklaanilaista kuitenkin saapui paikalle. Jääklaani ei katsonut hyvällä muutamaa hassua erakkoa pentuineen viemässä heidän saaliitaan, olemassa turhan lähellä heidän alueitaan. Käsky kävi ja asiaa lähetettiin hoitamaan pari kissaa. Silkkisulka koetti puhua järkeä jääklaanilaisille, jotka eivät välittäneet kollin pyynnöistä. Toinen jääklaanilainen nopeasti sai Silkkisulan päihitettyä, siinä missä nuorempi kissa käänsi huomionsa pentuihin. Silkkisulka ei voinut muuta kuin katsoa, miten varoittavana esimerkkinä jääklaanilainen päätti hänen pentujensa elämän. Jääklaanilaiset veivät pennut mennessään, kenties vielä suurempana rangaistuksena - vanhemmille ei annettu mahdollisuutta haudata jälkikasvuaan.
Kaarne palasi kotiin ja löysi kauhean näyn, sekä murtuneena nyyhkyttävän Silkkisulan. Silkkisulka, joka ei ollut kyennyt puolustamaan pentuja, oli suurin syypää niin Kaarnen kuin Silkkisulan itsensäkin mielestä. Puhkesi riita, joka eskaloitui Kaarnen käydessä kollin päälle. Vaaleaturkkinen onnistui lähtemään tilanteesta, mutta oli selvää että kaksikon välit olivat katkenneet.
Virtaklaanin piti hieman etsiä Silkkisulkaa muutaman päivän, tämän vältellessä kaikkea ja kaikkia onnettomana. Parin päivän aikana kissa kirosi Tähtiklaania, mutta pelätessään omia tekojaan tämä päätyi takertumaan uskoonsa ja vannoi, että työskentelisi klaaninsa eteen miten vain voisi, että korjaisi asiat.
Lopulta kolli kuitenkin yksinkertaisesti saapui takaisin leiriin. Kukaan ei koskaan saanut tietää mitä oikeasti oli tapahtunut, mutta veikattiin että Silkkisulka oli jäänyt miltei jonkun petoeläimen nappaamaksi tai sitten päätynyt johonkin kaksijalkojen ansaan, josta oli kuitenkin lopulta onnistunut pakenemaan. Silkkisulka ei koskaan ollut valittanut asioita, mutta sen tiedettin olevan hieman herkkä. Joten mitä lie kissalle olikaan käynyt, se oli tainnut järkyttää tätä sen verran ja saanut tuosta varovaisemman.
Nyt Silkkisulka elää suhteellisen normaalia elämää, tottelee mitä käsketään ja on kuuliainen niin vanhempiaan kuin muitakin kohtaan. Se pelkää menneisyyttään, mutta osaksi taitaa enemmän pelätä tulevaa.
---
- Silkkisulan nimet englanniksi ovat Silkkit, Silkpaw, Silkfeather